Iivari ei muuten ole pelkkä poikkeus, joka vahvistaa säännön: kääntyy se kieli myös muilta poliiseilta. Tuorein esimerkki on Polamkin oma opettaja Marko Vesterbacka, joka viikko sitten pokkasi Sastamalan kaupungin vuoden 2009 kulttuuripalkinnon. Pääsyy palkinnon myöntämiselle oli Markon toimittama kaksiosainen Tyrvään murteen sanakirja, jonka parissa viihtyvät myös muut kuin kieli-ihmiset. Täällä kirjastossakin sitä luettiin, eikä naurusta ollut tulla loppua. Tässä muutama poiminta kirjasta:
Hyvää yätä! sano mummu kun silmä puhkes.
Venyy pitkäks kun jätkän protokolla. (Mainetodistus, kun on sakkoja, varkauksia ja muuta semmoista.)
Kaikkiin ihminen tottuu, vaikka jääpuikkoo takapuolesansa pitää. Kun kaksi viikko pitää, ei saa enää ilman oltua.
Kyllä isän kelpas kun sai äitini naira, mutta kun mun täytyy hakee ventoviero.
Viinaa kiuluun ja kituelämä pois!
Markosta puhutaan nyt poikkeuksellisesti ihan omalla nimellä, sillä Sastamalan palkinto on tuonut hänelle julkisuutta — myös kansallisella tasolla.
Voi äiree! Marko ei ole polliisi. Mestari muuten vain.
Kirjoittanut Mestari Pakka | Julkaistu 13.12.2009
klo 0.55